OUR FRIENDS

Artboard 1 copy 3-100.jpg

Alain Allier – kauaskatseinen käsityöläinen

Mouriseppe-vuorten lähellä, St. Cosme et Maruejols -kylässä sijaitsee Alain Allierin viinitila. Viinisuvun kasvatti, entinen automekaanikko Alain ryhtyi kuitenkin viljelemään viiniä perittyään tilansa.

Alain uskoo vahvasti pohjatyön merkityksellisyyteen. Jokapäiväinen tarkka ja rakkaudentäyteinen työ tilalla helpottaa sadonkorjuun jälkeistä työtä. Alainin yhdeksän hehtaarin tilalla kasvaa Syrahia, Grenache Noiria, Cinsaultia, Chardonnayta ja Chasselasia.

Maaperä Alainin tiloilla on kalkkiperäistä, savista ja marmorista. Viiniköynnösten lisäksi tilalla voi törmätä myös hedelmäpuihin. Alainin luomutilalla rypäleet kerätään käsin.

Alain on kollegoidensa silmissä arvostettu rehellinen ja tinkimätön natural-viinien tekijä. Hänen viininsä ovat elävä esimerkki siitä, miten laadultaan erinomaisia viinejä voi löytää myös kohtuullisin hinnoin. Alainin viinit ovat juotavuuteensa, monimuotoisuutensa ja korkealaatuisuutensa ansiosta ainutkertaisia hinta-laatu –suhteeltaan.

Artboard 1 copy 4-100.jpg

Bernerd Bellahsen – mehustajasta anarkistiksi

Itseoppinut viinintekijä Bernard opiskeli ensin historiaa, kunnes tajusi haluavansa työskennellä ulkoilmassa. Viljeltyään viisitoista vuotta luonnonmukaisesti rypälemehua hän päätti siirtyä viinintekoon. Bernard tajusi, että viininteko on loppujen lopuksi helpompaa kontrolloida – mehu kun ei saanut fermentoitua.

Bernard tunnetaan omasta aidosta tyylistään tehdä asioita juuri niin kuin itse haluaa. Luomutuotantoa säätelevät viranomaiset eivät säästy Bernardin kritiikiltä. Erinäisten sertifikaattien maineella Bernard ei ratsasta. Hänen viininsä nauttii ainoastaan Vin de France –tittelöinnistä.

Vuodesta 1982 asti Bernardin tilalla on viljelty biodynaamisesti ja hevosvoimin. Tila sijaitsee vulkaanisella maaperällä. Kaikki tilalla tapahtuva tehdään ympäristöä, sen maaperää sekä floraa ja faunaa kunnioittaen. Viini pullotetaan ja kypsytetään tilalla lisäämättä lopputulokseen mitään ylimääräistä.  

Bernardin tilat sijaitsee 150 metriä merenpinnan yläpuolella ja 25 kilometrin päässä Välimereltä. Viiden hehtaarin tila tuottaa Grenachia, Syrahia, Aramon ja Carignania. Hehtaarin alue antaa 17 000 litrasta 23 000 litraan satoa vuodessa. Palstat suuntautuvat pohjoiseen. Viiniköynnöksiä suojaavat tammet sekä paikallinen garrigue-kasvillisuus ovat luonnon omia torjuntamekanismeja.

Bernardin viinikellareissa soi klassinen musiikki ja sen seinät on vuorattu korkilla. Tämä säilyttää kellarin lämpötilan optimaalisessa 20 asteessa.

colors-04.jpg

Joseph Jefferies – pienen ja puhtaan tilan mies

Itseoppinut englantilainen Josep Jefferies saapui Languedociin vuonna 2003 remontoidakseen taloa. Tavattuaan nykyisen vaimonsa Amandinen jäi Joseph sille tielle. Nyt hän valmistaa Cauxin kylässä elinvoimaista ja luonnonmukaisesti viljeltyä viiniä. Mitään muuta hän ei haluaisi juoda itsekään.

Vaikka Joseph ei ole opiskellut sanan perinteisessä merkityksessä, on hän saanut oppinsa mestareilta. Samalla alueella viiniä viljelevät Bernard Bellahsen ja Rémi Poujol opettivat Josephille omalla työskentelytavallaan, että viinistä voi saada maukkaampaa ilman lisäaineita tai tarpeettomia välivaiheita.

Josephin tila on neljä ja puoli hehtaaria. Hän haluaa pitää tilansa tarpeeksi pienenä, jotta pystyy tehdä mahdollisimman paljon itse. Ja niin hän tekeekin. Josephille tärkeintä on löytää elämässä ja viinintuotannossa tasapaino, sekä luoda puhdas ja turvallinen kasvuympäristö lapsilleen.

Joseph halusi viinipalstansa suuntautuvan pohjoiseen päin saadakseen viineihinsä kaivatun raikkauden ja kirkkauden. Välimerelliset punaviinilajikkeet Carignan, Grenache, Cincault sekä valkoviinilajikkeista Terret, Grenache ja Marsanne valikoituivat viljeltäviksi vulkaanisen maaperän vuoksi. Tämä alueelle ominainen maaperä maistuu Josephin viineissä yrttisyytenä ja mineraalisuutena.

Artboard 1 copy 6-100.jpg

Julien Peyras – iäkkäiden köynnösten viinikuiskaaja

Languedocin Paulhanin kylässä viiniä viljelee muun muassa ainutlaatuisista rosé-viineistään tunnettu Julien Peyras. Julienin viinit ovat yli 40 vuotta vanhojen köynnösten hedelmiä.

Julien on ollut tiiviissä yhteistyössä Bernard Bellahsenin kanssa, jota kutsuukin omaksi mentorikseen. Hän jakaa Bernardin tavoin saman intohimon luonnonmukaiseen viljelyyn. Julien kuuluu myös S.A.I.N.S-, niin sanottuun Ei mitään lisättyä –järjestöön. Hän on omistautunut viljelemään viiniä mahdollisimman luonnonmukaisesti, mahdollisimman pienellä väliintulolla.

Luonnonmukainen viljely merkitsee Julienille köynnösten arvostusta ja niille läsnäolemista. Hän näkee viinien olevan riippuvaisia niin kuunkierrosta kuin maaperän kasvillisuudestakin. Julien viettääkin paljon aikaa itse köynnösten lomassa kuunnellen, tunnustellen ja tarkastellen heidän tarpeitaan.  

Rinteillä sijaitsevallaan kahdeksan hehtaarin tilallaan Julien viljelee kalkkiperäiselle maaperälle ominaisia lajikkeita, kuten Cinsaultia, Carignania, Grenachea, Clairettea, Syrahia, Grenache blancia sekä Roussanea.

colors-07.jpg

Jussi Wallendahr - Oluentekijä tekee vierteen ja hiiva oluen

Jussi Wallendahr on mies Stenkullan Brygghusin takana. Päivätyökseen tietokonetta näpyttävän Jussin luovuus pääsee valloilleen oluenteossa. Intohimo olueen on Jussilla vahvistunut parinkymmenen vuoden aikana pienpanimo-oluisiin tutustuen. Olut ei ollut kuitenkaan Jussin ensimmäinen omien käsien tuote.

Jussi oli valmistanut siideriä kolme vuotta, ennen kuin päätti keskittyä oluenpanoon. Tähän syy oli melko looginen. Koska siideri on pitkälti riippuvainen hedelmäsadoista, jättää kotimaisen omenan syyspainotteinen satokausi aikaa loppuvuodeksi muuhunkin.

Olutmaailman ja raaka-aineiden monimuotoisuus motivoivat Jussia luomaan uusia variaatioita ja opiskelemaan jatkuvasti. Oluissaan Jussi pyrkii aina vau-efektiin. Hän painottaa maun ja tuoksun lisäksi erityisesti ensimmäisen huikan jälkeistä fiilistä. Jussi haluaa korostaa myös paikallisen veden merkitystä oluen teossa. Samalla reseptillä tehty olut toisessa panimossa voi luoda täysin erilaisen tuotteen.

Jussille hyvä olut tarkoittaa kaikkien raaka-aineiden tasapainoa. Haettu tasapaino vaihtelee kuitenkin oluttyypistä riippuen. Hyvä oluen tekijä on Jussin mukaan sellainen, joka on aina

Laurent Bagnol – villi ja vapaa

Laurent Bagnol tulee suvusta, jonka juuret ovat pitkälti maanviljelyssä. Hänen isänsä ja isoisänsä kummatkin viettivät elämänsä tämän tehtävän parissa. Laurent päätti kuitenkin keskittyä viiniin. Hänelle viinin teko on jatkuvaa kehitystä ja itsensä haastamista. Laurentin historia viinin parissa lähtee alunperin sommelierina työnskentelystä. Vuonna
2008 hän päätti kuitenkin aloittaa viljellä viiniä. Aluksi Laurentilla oli vain yksi hehtaari hoidettavana. Nyt hän tekee niin punaista, valkoista kuin rosé-viiniäkin.

Laurent omistaa viisi palstaa, joilla kaikilla on erilainen maaperä. Yksi hänen palstoistaan on yli satavuotias ja tuottaa ikivanhaa oeillade-lajiketta. Viininviljelyssä Laurentille on tärkeintä viinin alueen, lajikkeen ja vuosikerran ominaispiirteiden vangitseminen, pullottaminen ja
lopulta maistaminen. Laurent on viiniensä tavoin luonteeltaan villi. Hänen viininsä nauttivatkin täyttä vapautta rautalangoitta. Viineissä maistuu vapauden lisäksi runsas hedelmä. Laurent haluaakin, että
hänen viinejään olisi mukava juoda, ihan kulauksittain – ”vin de glou glou”. Vitsit eivät ole vähissä, kun pääsee Laurentin juttusille. Häntä voisi kuvaillakin aivan kuin viinään Mas Lau ”L” kuvaillaan: tyyliltään Saumur Champigny, hinnaltaan Chateu Petrus.

 

mylene_bru.jpg

Mylene Bru – Lady Chasselas

Mylene Bru kasvoi Corbierissa isovanhempiensa, niin ikään viinintekijöiden, keskuudessa. Perinteisesti naisia ei kuitenkaan päästetty mukaan viinikellareihin. Tästä sisuuntuneena Mylene päätti lähteä opiskelemaan enologiaa.

Viinitilan Mylene hankki 2007. Sitä ennen hän toimi neuvonantajana muille naisviinintekijöille. Vuosituotantoa kertyy Mylenen viiden hehtaarin biodynaamisilta viljelysmailta 15 000 pulloa. Tilan maaperä on vanhaa merenpohjaa, täynnä murskaantuneita simpukoita ja on täten hyvin magnesiumpitoinen.

Aurinko, tuuli ja sade sääntelevät elämää Mylenen viinitilalla. Viinitilan ”kellarikin” on käytännössä pelkkä katos, jonka siirrettävien seinien takaa paljastuu ainutlaatuiset maisemat. Mylene nauttii ammatissaan erityisesti ulkoilmasta ja luonnonarmoilla olemisesta. Hän uskoo myös viiniensä voivan paremmin ulkoilmassa kuin maakellarissa pölyttymässä.

Mylenen viinit kasvavat perinteisellä pensasmallilla. Palstat suuntautuvat pohjoiseen. Aluskasvillisuus on täynnä yrttejä - rucolaa, villifenkolia ja kukkia. Tämä garriguena tunnettu kasvisto suojaa rypäleitä tuulelta ja liialliselta auringonvalolta, sekä maistuu yrttisyytenä ja mausteisuutena viineissä. Korkeilla kukkuloilla käyvä tuuli viilentää ilmaa ja tekee päivän ja yön välisestä lämpötilaerosta suurempaa. Tämä maistuu Mylenen viineissä raikkautena ja hapokkuutena.

Mylenen intohimoihin kuuluu viinin lisäksi ranskalainen uuden aallon elokuva. Hän on jopa nimennyt yhden viineistään Clint Eastwoodin innoittamana Villiksi Länneksi – Far Ouest.

Thierry Forestier.jpg

Thierry Forsetier – yhteisöstä voimaantuva viinintekijä

Vuonna 2004 toimintansa aloittanut Thierry Forsetier tulee viinintekijöiden suvusta. Hänelle viini on rakkautta ja osa omaa identiteettiään. Thierryn tavoitteena on tavata ihmisiä, jotka jakavat saman tunteen viiniä kohtaan. Näin hyvä pääsee kiertämään.

Maata Thierry omistaa hieman alle 10 hehtaaria. Hänen viinitilansa sijaitsee Languedocin itäisimmässä osassa, Terres de Sommièressä. Suurin osa hänen viineistään on vanhaa ja hyljeksittyä aramon-lajiketta. Aramon-köynnökset ovat yli satavuotiaita.  

Thierryn viinit ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Hän ei omista sertifikaatteja, sillä ei näe niiden palvelevan häntä. Sertifikaatit kun ovat suurimmaksi osaksi viiniteollisuuden hallussa. Thierry mieltää korkealuokkaista natural-viiniä löytyvän näin päivinä yhä enemmän ja enemmän. Hän iloitseekin siitä, että monet ”tavallista” viiniä juovat valitsevat nykyään natural-viinin nimenomaan sen korkean laadun vuoksi.

Thierryn filosofia pohjautuu tuote edellä –mentaliteettiin. Messuilla ei häntä paljon näy, sillä Thierry näkee sen olevan pois viininteosta, ja täten näkyvän viiniensä laadussa. Keväisin ja sadonkorjuun aikaan Thierryn tiloilla näkyy muutama auttava käsi, muuten hän tekee kaiken yksin. Thierry toivoisikin, että asiakkaat alkaisivat löytää heidät puskaradion kautta.

Thierry nauttii kylänsä kommuunimaisesta  ja vahvasta yhteisöstä. Vaikka hän ei kierrä messuja, Thierryn on voinut nähdä tanssivan Provoncen perinteistä kansantanssia, jonka tiimoilta hän on yhdessä tanssiryhmänsä kanssa ehtinyt kiertänyt maailmaa.

nada.jpg

NADA – ”rebel gentleman”

Calcen vuoristoisessa kylässä Ranskan Kataloniassa sijaitseva Vandal wine -viinitalo on Nada-artistinimeä kantavan Raphaël Baissasin uniikin elämänfilosofian ilmentymä. Nadan viineissä maistuu ennen kaikkea vapaus ja kova työ sen takana sekä elämänilo, tunteet ja hymyt.

Nada syttyy Boaudeleirasta ja 90-luvun hiphopista. Hän vertaa itseään valokuvaajaan, joka ei käytä photoshoppia tai katutaiteilijaan, joka laittaa taiteen puolesta koko elämänsä peliin, riskeistä huolimatta. Nadan voi yllättää graffitipuuhista, kuten myös tekno- tai italodiskobileistä. Vandal wine -viinit syntyvät Nadan taiteen ja vaikutteiden pohjalta.

Nada käyttää viiniensä raaka-aineina sitä, mitä luonto milloinkin antaa. Näin hän pystyy kokonaisvaltaisemmin vangita, muuttaa, tulkita ja jalostaa viinejään. Nadan viinit ovat taideteoksia, jotka kumpuavat täysin hänen sydämestään. Ne ovat epätyypillisiä ja uniikkeja, jotka rikkovat rajoja.

Nadaa siteeraten: “Friends, wine, you will be fine.”

letme-02.jpg

Manel Avinyo – Elegantti kuplamies

Isänsä kuoleman jälkeen vuonna 2001 Manel Avinyo muutti yhdessä veljensä Joanin kanssa perheensä 1300-luvun viinitilalle. Rypäleitä muille viinitaloille myynyt tila haluttiin nostaa arvoiseensa loistoon. Nyt Manel valmistaa yhtiä koko maailman mielenkiintoisimista kuohuvista.

Can Ramonin tilalta myytiin 1800- ja 1900-luvulla viiniä laajasti Ranskaan ja Yhdysvaltojen siirtomaihin. Manelin ja Joanin tavoite oli palauttaa tila takaisin tähän loistoonsa. Syntyi Clos Lentiscus.

 Tila sijaitsee Sant Pere de Ribesin kaupungissa, lähellä merenrantakaupunki Sitgesiä reilun 200 metrin korkeudessa. Suurimmaksi osaksi kalkkikivestä koostuva ja rannikkoilmastossa kylpevä alue luo Clos Lentiscuksen viineihin ominaisen mineraalisuuden.

Avinyojen tila elää omaa ekosysteemiään biodynaamisen viljelyn ansiosta. Tilalla asustaa ja samalla viinin luonnonmukaista kasvua edistää Ringo-hevonen ja rikkaruohoja kitkevät lampaat. Viineissä maistuu tilan luonnomukainen henki ja energia.

Manelin vaimon sairastuessa syöpään jätettiin Clos Lentiscuksen tilalla ainoa lisäaine, sulfiitti, pois käytöstä. Vaikka Manelin viinit ovat luonnomukaisesti valmistettuja, niissä maistuu eleganssi ja raikas mineraalisuus.

letme-01.jpg

Stefano Bellotti – Biodynaamisten viinien ukki

17-vuotiaana viininteon aloittanut jo edesmennyt Stefano Bellotti tunnetaan biodynaamisten viinien maailmassa jo lähes ikonina. Yli 40 vuotta sitten saadut opit ohjasivat Stefanon toimintaa: synteettisiä lannoitteitta ja sulfiiteja ei hänen tiloiltaan löytynyt. Niille Stefano ei nähnyt minkäänlaista tarvetta.

Stefano mielsi maaperän eläväksi organismiksi, joka kuuluu yhtä lailla kaikkien muidenkin elävien kanssa samaan sykliseen elämänkiertoon. Tämän takia hänen viininsä ovat niin puhtaita, kuin luonto niiden tarkoitti olevankin.

Omavarainen Cascina Degli Ulivi -tila sijaitsee kukkulalla Gavissa Etelä-Piemontessa. 22 hehtaarisen viinitarhan lisäksi tilalla kasvatetaan kasviksia ja viljaa, tuotetaan maitoa, lihaa ja kananmunia sekä näistä jalostetaan juustoja ja leipää. Stefano toivotti tilalleen aina tervetulleiksi kaikki, jotka halusivat tulla nauttimaan piemontelaisittain valmistettua ruokaa ja viiniä, ja täten kokemaan heidän elämänfilosofiansa.

Ihmisille, jotka kertovat pelkäävänsä käsittelemätöntä viiniä, Stefano kehotti pelkäämään paljon enemmän käsiteltyjä viinejä. Eihän voi tietää, mitä kaikkea niihin on lisätty.

letme-03.jpg

Alexander Koppitsch – isänsä poika

Alexander Koppitsch otti vanhempiensa 14,5 hehtaarisen tilan yhdessä vaimonsa Marian kanssa haltuun vuonna 2011. Rypäleiden ulosmyynnin sijaan he päättivät alkaa tehdä omaa viiniä omalla nimellään.

Neusidl-järven rannalla sijaitsevan pienessä kylässä Neusiedl am Seessä sijaitseva Koppitschien tila nauttii Leitha-vuoren rinteen kalkkipitoisesta jyrkänteestä, joka maistuu heidän viineissään enemmän tai vähemmän mineraalisuutena.

Alexander pysytteli isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä valitessaan lisäaineettoman tuotantotavan. Rudolf Steinerin opein viiniköynnöksistä pidetään huolta biodynaamisin ottein. Kaikki työ, mikä vaatii rypäleen päätymisen pulloon, tehdään tilalla käsin.

Koppitschit valmistavat viiniä kahden päälinjan mukaisesti. Helposti juotavat, kepeät ja raikkaat Authentisch-viinit suodatetaan kevyesti ja niihin lisätään aavistus sulfiitteja. Suodattamattomat viinilinja Single-Vineyardin viinit nauttivat pidemmästä fermentoinnista ja omaavat alueelle tyypillisiä vivahteita. Jälkimmäisiä suositellaan erityisesti kokeilunhaluisille seikkailijoille.

Artboard 1 copy 11-100.jpg

Saskia Van Der Horst – Vilkasmielinen maailmannainen

Joukkorahoituksella viinitilansa perustanut Saskia on ehtinyt kiertänyt maailmaa ennen kuin on juurtunut Montnerin pieneen kylään. Saskian perihollantilainen nimi on perua hänen isältään ja rakkaus Ranskaan äidiltään.

Lontoossa Gordon Ramsayn Claridge’s-ravintolassa sommelierinä työskennellyt Saskia päätyi opiskelemaan Beauneen Burgundiin viinituotantoa. Hän halusi palata viinin juurille: tuottamaan, ei vain myymään sitä. Kasvatettuaan viiniä alkuun Burgundissa muutti Saskia Perpignanin alueelle Montneriin. Näin sai Saskian Domaine Les Arabesques –viinitila alkunsa.

Saskian viinitila on kuten hänen elämänpolkunsa: erikoinen, polveileva ja moninainen. Hän kasvattaa villisti ja sekaisin niin Grenachia, Syrahia ja Carignania samalla tilalla yhdessä muiden viininviljelijöiden kanssa.

Saskia haluaa hoitaa rypäleitään ja köynnöksiään läsnäollen ja luonnomukaisesti. Ei-luonnonmukaisesti viljelevien naapureiden kanssa tämä on tuottanut omat hankaluutensa.

Saskian ensimmäistä viinierää saatiin maistaa vuonna 2013. Nuori Domaine Les Arabesques –tila on yksiä mielenkiintoisimmista ja nousevista luonnonmukaisen viinin tuottajista. Saskian tasapainoiset ja korkealaatuiset viinit ovat vasta alkutaipaleellaan.

fabio_bartolomei.jpg

Fabio Bartolomei – Itseoppinut rohkelikko

Toscanalaisten vanhempien alulle panema Fabio syntyi ja kasvoi Skotlannissa. Bargan kylästä muuttaneet Fabion vanhemmat pyörittivät Skotlannissa italialaista ravintolaa, joka ei kuitenkaan saanut Fabiota pysymään aloillaan. Oli suunnattava Espanjaan.

Kymmenen vuotta auto- ja hevostalleissa, hylätyissä vajoissa, jopa luolassa viiniä tehnyt Fabio kohtasi vihdoin vuonna 2013 oman ja viininjuojien elämien kannalta lottovoiton. Sierra de Gressosisssa vuosia hylättynä maannut 50-luvulla paikallisen osuuskunnan käytössä ollut rakennus sai uuden omistajan.

Elämän koulusta ja kirjoista viininteon oppinsa saanut Fabio alkoi tuottaa luonnonmukaisesti viiniä uusissa kiinteissä tiloissaan vuonna 2013. Samanaikaisesti kääntäjänä työskentely ei kuitenkaan sopinut Fabion työnantajalle. Vuonna 2017 hän siirtyikin täyspäiväisesti viinintekoon jättäen kielenkääntämisen muille. Fabio kannustaa kuitenkin aloittelevia viinintekijöitä pitämään viininteon kyljessä päivätyönsä lopussa seisova palkinto - omavaraisuus - motivaattorina.

Fabio haluu vaikuttaa viinin luonnolliseen olotilaan ja kasvamiseen mahdollisimman vähän. Kuuma, kuiva ja kalkkipitoinen maaperä sekä myrkyistä ja lisäaineista vapaa tila puhtaine tuotantotiloineen luovat persoonallisia, herkkiä ja maukkaita Vinos Ambiz –nimisiä viinejä.

Fabion rohkeus ja heittäytymiskyky juontaa juurensa hänen elämänmotostaan: ”loppujen lopuksi, elämä on lyhyt!”

mariano_taberner.jpg

Mariano Taberner – Viinipiipari

Bodega Cuevan viinimestari ja omistaja Mariano Taberner tunnettiin alunperin Valenciassa viinientusiastien kesken samanmoisena viinin harrastajana. Mariano halusi kuitenkin konkretisoida intohimonsa viiniin ja päätti alkaa viljellä sitä

Mariano rakastaa kaikkea vanhaa ja historiallista, asioita joilla on tarina. Tämän vuoksi Mariano perusti viinituotantonsa ei mihin tahansa, vaan renovoituun 1700-luvun viinikellariin.

Valenciassa La Porteran kylässä sijaitseva viinitila Bodega Cuevassa tehdään viiniä vuosikymmeniä, jopa 60 vuotta vanhojen köynnösten rypäleistä. Tilalla ei ole kuunaan tehty viiniä muuten kuin luonnonmukaisesti. Viininteossa Marianon motiivina on haastaa harjautuneinkin maistaja luoden viineihinsä uniikkeja ja luonnolleen uskollisia aromeja.

Marianon viineissä on uskomattoman syviä ja vivahteikkaita punaisen ja violetin sävyjä. Yhtenä syynä tähän Mariano pitää sitä, että hän soittaa viineilleen musiikkia. Mariano uskoo musisoinnin vaikuttavan köynnöksiin samalla tavalla, kuin puhuminen viherkasveille. Auttaa niitä kasvamaan.

ruben_parera.jpg
letme.jpg
letme.jpg

Ruben Parera – kahleiden murtaja

Ruben Parera on maanviljelijä sukunsa neljännessä polvessa. Vietettyään varhaisteininä aikaa Bordeauxissa tiesi Ruben, että tätä hän haluaisi isona tehdä – viiniä.

Ennen Rubenin mukaantuloa Pareran tila myi vain kaupallista viiniä muille viinitaloilla tappiollisesti. Kuitenkin Rubenin palatessa enologian ja viininviljelyn opiskelujensa jälkeen perheensä tiloille, alkoi Pareran tila tuottaa viiniä oman nimensä alla.

Pareran viinitila sijaitsee Kataloniassa, Penedèsin vuoristoisessa maastossa. Luonnonmukaista viljelyä tilalla on harjoitettu jo 2000-luvun alusta. Ruben muistuttaa kuitenkin, että jo hänen isoisänsä viljeli viiniä luonnonmukaisesti, täysin tietämättään.

Biodynaamisen viljelyn ymmärtäminen lähtee Rubenin mukaan Rudolf Steinerin oppien omaksumisesta. Sitten alkaa vasta käytännön työ. Vuonna 2013 Ruben mylläsi Pareran 10 hehtaarin tilan myös biodynaamiseksi. Oma komposti lannoittaa rikkaruohojen rikastuttamat köynnösmaat. Rikkaruohot kun antavat Rubenin mukaan tarvittua kosteutta köynnöksille. Koska biodynaamiseen viljelyyn ei kuulu yksipuolisuus, kasvatetaan Pareran tilalla viinin lisäksi myös kirsikoita, oliiveja ja manteleita.

Eritaustaiset ja -ikäiset ihmiset viinin ympärillä antavat Rubenille voimaa ja energiaa. Loppujen lopuksi, Rubenille mikään muu ei ole yhtä lähellä vapautta, kuin viljelijän elämä.

Valfaccenda – Isältä pojalle

80-luvun lapsi Luca Faccenda on viinintekijä jo monessa sukupolvessa. Maat ja mannut kiertänyt levoton sielu Luca pitää nyt viinitilaa kotimaillaan yhdessä vaimonsa Carolinan kanssa Torinon kupeessa, Roeron alueella Canalen kunnassa. Valfaccenda on 1750-luvulta lähtien kuulunut Faccendan suvulle.

Se nousi huippuunsa Lucan isoisoisän Antoninon käsissä, jatkoi kasvuaan hänen poikansa Leonen ohjauksessa, jonka jälkeen tilan hoito jäi Leonen pojille. Yksi heistä oli Lucan isä, Silvio.Silvion kunnon heikentyessä ei Lucalla ollut ikää kuin muutama vuosi. Tämän vuoksi viljelysmaat vuokrattiin väliaikaisesti ulkopuoliselle toimijalle. Kierrettyään Uuden-Seelannin viinimaat, työskenneltyään kuuluisassa barololaisessa viinikellarissa ja kokeiltuaan siipiään viinikonsultoinnissa palasi Luca takaisin sukutilalleen.

Hyvä viini tarkoittaa Lucalle niin maaperän kuin kellariolojenkin syvää ymmärrystä. Vain näin viini voi edustaa sen maaperää kunniakkaasti. Hän uskoo vahvasti lisäaineettomuuteen ja luonnon omaan kiertokulkuun.

Ystävät kuvaavat Lucaa jääräpääksi. Hän on intohimoinen viinimies, joka käyttää vapaa-aikansakin viinimaistelujen järjestämiseen yhdessä samanmielisiä yhteen keräävän BeiveBen-järjestön kanssa. Kahvi saa hänet sekaisin, jonka vuoksi se ei enää maistukaan. Lucan jokainen nostama viinilasi on kunnioitus hänen isälleen, jonka kanssa Luca ei ikinä ehtinyt juoda lasillista yhdessä.

La Distesa – Perinteikkäällä maalla

Marchen vanhimmalla viinintuotantoalueella, San Michelen alueella Cupramontanan kaupungissa sijaitsee jo 1100-vuodelta lähtien viiniä tuottanut tila. Lähes tuhat vuotta sitten viiniä tehneessä munkkiluostarissa on edelleen toimintaa. Aivan sen kupeessa sijaitsee sitä nykyään tuottava La Distesan perhetila.

Tila on ollut Dottorin perheellä jo kolmen sukupolven ajan. Pientuottajana he seuraavat erittäin tarkkaan viinin koko matkaa rypäleestä aina lasilliseen nautintojuomaan. Alue tunnetaan verdicchio-rypäleen kotina. Jatkuva auringonpaiste, savinen maaperä sekä yön ja päivän väliset rajut lämpötilamuutokset ovat omiaan tuottamaan rypäleitä, jotka ikääntyvät
makoisasti.

Jokainen La Distesan tilan viinipullo on tuntenut viinintekijän kädet ympärillään. Tilan viinintekijä Corrado Dottori pitää myös italiankielistä blogia, jossa hän jakaa ajatuksiaan aina viinistä politiikkaan sekä ruoasta kirjallisuuteen.

letme.jpg

I Mandorli – Jaettu maa

Massimo Pasquatti innostui 2002 löytämästään muutaman hehtaarin maasta Belvedere di Suveretossa. Muutaman vuoden aikana maan oston jälkeen ensimmäiset köynnökset istutettiin.

Ainutlaatuisen, amfiteatterin ja meren läheisen viinitilan toiminnassa on alusta lähtien ollut mukana biodynaamisen viininviljelyn ammattilainen Andrea Bargiacchi. Tilaa hoidetaan jatkuvan luonnon kunnioituksen, ja toisaalta luonnon voiman ihmettelyn avulla. Bargiacchi näkeekin viljelevänsä pikemminkin maaperää, kuin pelkkää viiniä.

Tunnetusti Val di Cornian alue on yksi Italian kuivimmista paikoista. I Mandorlin tila sijaitsee kuitenkin kostean meren ja lämpöä hohtavan mantereen sekä tuulilta suojaavien kukkuloiden energioiden välimaastossa. Monimuotoinen tila nauttii keväisin ja kesäisin kukkivien mansikoiden
tuomista perhosista ja pölyttäjistä.

I Mandorlin tilalla eletään ”maa ei ole kenenkään” -elämänfilosofian mukaan. Tämän vuoksi sitä hyväkseen käyttävän on kohdeltava sitä kuin kukkaa kämmenellä. I Mandorlin tilan viinit ovatkin
rakkaudella ja huolella tehty.

letme.jpg

Gut Oggau – Tyyliä ja kujeita

Itäisessä Itävallassa, lähellä Neusiedlerjärveä Burganlandin osavaltiossa sijaitsee vanha viinitila Oggau, jonka osti omakseen vuonna 2007 Eduard ja Stephanie.

Paikallisten vanhojen lajikkeiden rinnalla käytetään tilalla yhtäläisessä arvossa kylpeviä nuorempiakin lajikkeita. Tämä onkin Gut Oggauta vahvasti määrittelevä piirre: vanha ja uusi sulassa sovussa saman pöydän ääressä.

Stephanie on vanhasta ja tunnetusta kokkeja tuottaneesta suvusta, kun taas Eduard on kuuluisan viinialueen Steiermarkin kasvatti. Gur Oggaun tila on kaunis ja tyylikäs, mutta täynnä pieniä hauskoja yksityiskohtia. Voipa vierailija illallistaa autotallissa puuveneen kyydissäkin.

Mainetta viiniensä etiketeillä ja tarinoilla niittänyt Gut Oggau -tila on päässyt osaksi jopa San Fransiscon modernin taiteen Design & Wine -näyttelyä. Eduardin ja Stephanien viinit edustavatkin aina tiettyä perheenjäsentä: viinit ovat tyyliltään esimerkiksi nuoria ja pirskahtelevia perheen nuorimmaisia, tai perinteikkäitä ja kompleksisia perheen vanhimpia.

letme.jpg

Frukt Stereo – Siiderikulttuurin kirittäjät

Ruotsalaisen siiderikulttuurin moninaisuutta toivoneet ravintola-alan ammattilaiset päättivät odottelun sijaan pistää pystyyn oman siideritalonsa. Karl Sjöström ja Mikael Nypelius eivät kuitenkaan tuo ruokapöytiin vain siidereitä. 30 kilometrin päästä Malmöstä Hällåkran tilalla syntyy puhtaasti ruotsalaisista raaka-aineista koostuvien siidereiden lisäksi myös samanmoisia viinejä.

Karl ja Mikael hakevat tuotteiltaan helppoa juotavuutta, mutta joissa maistuu kuitenkin luonnontuotteen aito ja alkuperäinen maku. Pojat tuovat maahan ruotsalaisten nautittavaksi myös saman ideologian jakavien viinintuottajien viinejä ympäri Eurooppaa.

Hällåkran tilan sekä lähialueiden hedelmätarhureiden sadon ”hävikeistä” syntyvät omenat muodostavat Frukt Stereon pirskahtelevat ja luonnollisesti käyneet siiderit.

Vuoden 2017 toukokuussa kilpailtiin ensimmäistä kertaa Ruotsin parhaasta siideristä. Voiton vei Frukt Stereon Filippa-lajikkeen omenoista valmistettu siideri.

letme.jpg

Domaine Brand & FILS – Suosion kautta kartalle

Lucien Brand perusti maatilan Bavarian kuntaan, pieneen Ergersheimin kaupunkiin vuonna 1956. Tuolloin tilan maat täytti lähinnä vilja, tupakka ja laidunmaa. Vähitellen viini alkoi määritellä koko tilaa. Lucienin poika Charles sinetöi tilan maineen viinitilana viimeistään silloin, kun alkoi tuottaa paikallisten suosimaa kuivaa viiniä.

2006 tilalla koettiin sysäys uuteen Philippen, Charlesin pojan, lyöttäytyessä mukaan viinintekoon. Kuitenkin vasta noin kymmenen vuotta myöhemmin 2015 otettiin suuri harppaus eteenpäin: tila siirtyi biodynaamisen viinin viljelyn sertifikoinnin piiriin. Tilalla eletään luontoa ja maaperää kunnioittaen. Sato korjataan täysin käsivoimin.

Philippe ja Charles tuottavat nyt myös natural-viinejä, jotka ovat heidän sanojensa mukaan helppoja, epätavallisia sekä vaikeita tuottaa. Rypäleen luonnollista käymistä ja autenttisuutta korostavien viinien lisäksi Brand & FILS’in tilalla tuotetaan myös perinteisempiä viinejä.

letme.jpg

Fattoria San Lorenzo – Kiltti anarkisti

Marchen maakunnassa asustaa vuosittain Verdicchion alueen parhaaksi viinintekijäksi kruunattu Natalino Crognaletti yhdessä vaimonsa, poikansa, äitinsä ja lukuisten eläimien kanssa. Natalinon leppoisa nauru ja leveä hymy ottavat vastaan jokaisen onnekkaan, joka hänen tielleen sattuu.

1995 Natalino otti paikan haltuun isältään Ginolta, joka oli taas saanut vastuun tilan vetämisestä isältään Enricolta. Gino valikoi aikoinaan vanhoista, antiikkisista köynnöksistä parhaat, joita Natalino hoitaa nyt yhdessä äitinsä Vera Biondinin kanssa.

Natalino pitää isänsä työtä korkeassa arvossa, ja kertoo oppineensa häneltä paljon. Maaperä tilalla on ruohoinen, joka lannoittuu luonnollisesti kitkemättömien heinien voimin. Natalino halusi tuottaa maaperää ja vanhoja köynnöksiä kunnioittaen viinejä, jotka eivät kuitenkaan olisi massan mukaisia. Niiden tulisi uida vastavirtaan persoonallisuuksineen.

Natalino elää anarkistin elämää nauttien samalla viinientusiastien laajasta suosiosta. Hänen mielestään hyvä viini ei ole ikinä minkään standardien puitteissa.

letme.jpg